Kissan raakaruokinta

Kissan raakaruokinta lyhyesti 

Kissa on lihansyöjä ja sen luontaista ravintoa ovat pienjyrsijät ja linnut. Raakaruokinta on hyvä vaihtoehto kissalle, jos ruokavalio on koostettu oikein.  

Lihan tulisi olla on kissan pääasiallinen ravinnonlähde. Eri eläinlajien lihat ja ruhonosat eroavat toisistaan ravintosisällöltään mm. niiden aminohappokoostumuksen, rasvapitoisuuden, vitamiini- ja hivenainepitoisuuksien mukaan.  

Luu toimii kissan raakaruokinnassa kalsiumlähteenä. Luita voi syöttää kokonaisina tai jauhelihan mukaan jauhettuna. Ulkoileva kissa syö hiiren ja linnut usein luineen päivineen. Luumateriaalin voi halutessaan korvata myös erillisellä kalsiumvalmisteella tai kivennäis- ja vitamiinivalmisteella. Luu sisältää kalsiumin lisäksi myös fosforia ja jonkin verran magnesiumia. Kissoille sopivia luita ovat esimerkiksi broilerin kaulat ja siivet. 

Sisäelimet ovat hyvää ja ekologista ravintoa kissoille. Sydän on lihas, eikä sen syöttömäärissä ole rajoituksia (ruokavalion ei tulisi kuitenkaan koostua yksinomaan pelkästä sydämestä). Sydän sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia ja vähän rasvaa. Maksa sisältää runsaasti A-vitamiinia, mutta myös muita vitamiineja ja hivenaineita kuten kuparia, sinkkiä ja B12-vitamiinia. Maksan syöttömäärää rajoittaa sen korkea a-vitamiinipitoisuus. Monissa eläimille tarkoitetuissa jauhelihoissa on jauhettu maksa mukana, eli se kannattaa aina tarkistaa tuoteselosteesta. Jos maksaa tulee jauhetun lihan mukana, niin sitä tuskin tarvitsee enää erikseen ruokavalioon lisätä. Tämä on kuitenkin aina tapauskohtaista ja olisi suositeltavaa laskea viikoittainen/päivittänen maksan saanti. Keuhko, maha, perna ja kivipiira, koostuvat pääosin sidekudoksesta ja niiden ravintoarvo on heikompi. Näitä voidaan kuitenkin hyödyntää jossain määrin kissojen ruokinnassa.  

Kalaa voidaan käyttää osana kissan ruokavaliota, jos se sitä suostuu syömään. Kala on vielä herkempää pilaantumaan kuin liha, joten sen on oltava todella tuoretta, jotta se nirsommalle kissalle kelpaa. Pienet kalat voi syöttää kokonaisena kissalle. Kaloja on sekä rasvaisempia (lohi, makrilli, silli) että vähärasvaisia (seiti, turska, kuha, taimen, hauki, ahven, muikku, särki). Järvikalat on hyvä kypsentää loisvaaran takia.  Kypsennettäessä kalaa tai lihaa tulee kuitenkin muistaa kypsennyksestä aiheutuva tauriinihävikki. 

Kissoille lihan tuoreus on tärkeää. Kissa on tottunut syömään saaliinsa heti, eikä niille vanhentunut liha maistu. Tuoreuden lisäksi lihan maittavuuteen vaikuttaa sen laatu ja koostumus. Kissojen mieltymykset ovat kuitenkin erilaisia, joten omalle kissalle maittavia vaihtoehtoja ei auta kuin kokeilla. Osa kissoista pitää sisäelimistä, kuten sydämestä, maksasta ja kivipiirasta, osa taas pitää eniten lihaslihasta. Toiset haluavat ruokansa jauhettuna ja toiset ns. palalihana.  

Kissoille ei ole määritelty erillistä kuidun minimitarvetta ja osa kissojen täysravinnoista ei sisällä kuitua lainkaan. Usein kuitua kannattaa kuitenkin lisätä kissan ruokavalioon. Kuitu vaikuttaa positiivisesti suoliston toimintaan sekä sen mikrobistoon. Ilman ruokavalion sisältämää kuitua karvapallot eivät välttämättä kulkeudu kunnolla pois elimistöstä. Kissat suostuvat harvemmin kasvissoseita syömään. Psyllium on suosittu kuitulisä kissojen raakaruokinnassa. Osa tarjoaa myös itse kasvatettuja heiniä kissoille, esimerkiksi ohraa tai vehnäorasta. 

Teollisten lisäravinteiden käyttö on melkein aina tarpeellista, kun kissan ruokavalio koostetaan itse raakaruualla. Lisäravinteiden tarve tulisi laskea aina yksilöllisesti. Lisäravinteiden liikasaannista on yhtä paljon haittaa, kuin vajaasaannista, sillä jonkun aineen liikasaanti voi haitata toisen imeytymistä. Vitamiineilla ja kivennäisaineilla on aina yhdysvaikutuksia. Lisäravinteita ei siis kannata lisätä ruokintaan umpimähkään, ellei tiedä mitä tekee. Joillain vitamiineilla ja kivennäisaineilla on myös erittäin alhaiset myrkytysrajat. 

Käytännön ruokinnan suunnittelu 

1. Valitse kissallesi sopivat ja maistuvat raaka-aineet, joista haluat muodostaa ruokavalion rungon.
2. Laske kissan päivittäinen energiantarve ja muokkaa annostusta sen mukaan.
3. Varmista riittävä proteiinin ja rasvan saanti
4. Varmista riittävä kalsiumin ja fosforin saanti sekä näiden oikea suhde.
5. Varmista rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E) saanti.
6. Tarkista muiden kivennäis– ja hivenaineiden sekä B-vitamiinien saanti.
7. Tarkista välttämättömien rasvahappojen saanti.
8. Tarkkaile ruokavalion sopivuutta kissallesi ja muokkaa tarpeen mukaan.  

Jos raakaruokinta ja sen toteutus mietityttävät, niin apua on tarjolla. Carnin lemmikin ravitsemusneuvonta tarjoaa ruokintasuunnitelmia kissoille. Yksilöllisellä ruokinnan suunnittelulla varmistetaan parhain mahdollinen ruokavalio lemmikille, jotta se saa päivittäin kaikki tarvitsemansa ravintoaineet oikeissa suhteissa. Ravitsemusneuvonnan pohjana käytetään tämänhetkistä tutkimustietoa sekä kansainvälisiä koirien ravitsemussuosituksia. Oikeanlaisella ravitsemuksella voidaan parhaimmillaan edistää lemmikin kokonaisvaltaista hyvinvointia.